Helsingin pörssin illuusiot: 4 harhaanjohtavaa tulosta
Osakemarkkinoilla pätee usein sääntö, jonka mukaan kirjanpito on kuin auton maalipinta – se voi peittää alleen niin ruostetta kuin todellista tehoakin. Helsingin pörssin vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi tarjosi useita tällaisia esimerkkejä, joissa ensimmäiset suuret luvut johtivat sijoittajia harhaan. Nyt toukokuun lopussa, kun alkuperäinen tunnekuohu on laantunut ja markkinat alkavat hiljalleen asettaa odotuksia jo seuraavalle vuosineljännekselle, on oikea hetki katsoa lukujen taakse. Tarkastelemme neljää tunnettua yhtiötä, joiden otsikoihin noussut tuloskasvu tai -lasku on poikkeuksellisten tapahtumien vuoksi voimakkaasti vääristynyt.
Fiskarsin ensimmäisen vuosineljänneksen raportti antoi ensisilmäyksellä kuvan poikkeuksellisen menestyksekkäästä liiketoimintajaksosta, sillä yhtiön liikevoitto kasvoi peräti 526,1 % ja nousi 19,6 miljoonaan euroon. Samaan aikaan yhtiön liikevaihto kuitenkin laski 3,1 % eli 282,9 miljoonaan euroon. Tämä ristiriita osoittaa selvästi, että otsikoihin noussut valtava tuloshyppäys on harhaanjohtava eikä heijasta tuotteiden todellista myyntimenestystä.
Valtavan kasvun taustalla on todellisuudessa edellisvuoden vastaavan ajanjakson heikko vertailukausi, jolloin yhtiö alaskirjasi digi- ja IT-omaisuutta 26,4 miljoonan euron edestä. Jos tämä kertaluonteinen kulu poistetaan kuvasta, näemme, että Fiskars parantaa tulostaan ennen kaikkea tiukalla kulukurilla, ei kasvavalla kysynnällä – liiketoiminnan kulut laskivat vuodessa 11,2 %. Sijoittajille tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yhtiö on muuttunut tehokkaammaksi, todellinen myynnin kasvu antaa vielä odottaa itseään.
Suomalaisen logistiikkayhtiö Postin ensimmäisen vuosineljänneksen luvut näyttivät päällisin puolin erinomaista vauhtia, kun liikevoitto kasvoi vuodessa 178,0 % ja ylsi 13,9 miljoonaan euroon. Todellisuudessa yhtiön liikevaihto kuitenkin kutistui 1,3 % 352,5 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa, että tuloskasvun taustalla ei ole menestyksekkäämpi pakettien tai kirjeiden jakelu, vaan aivan jotain muuta.
Todellisuudessa vuosineljänneksen tuloksen pelasti poikkeuksellinen kiinteistökauppa, jossa Vantaalla sijaitsevan sijoituskiinteistön myynnistä saatiin 12,4 miljoonaa euroa tuloa. Ilman tätä kertaluonteista piristysruisketta ydinliiketoiminnan tulos olisi todellisuudessa laskenut. Sijoittajien tulisi tässä kohtaa olla varovaisia ja ymmärtää, että kertaluonteiset kiinteistömyynnit eivät muuta sitä tosiasiaa, että yhtiön ydinliiketoiminta on edelleen paineen alla digitalisoituvien postimarkkinoiden vuoksi.
Vakuutusjätti Sammon ensimmäisen vuosineljänneksen raportti saattoi säikäyttää useammankin sijoittajan, sillä yhtiön liikevoitto romahti peräti 92,6 % ja jäi vain 28 miljoonaan euroon. Samalla liikevaihto osoitti kuitenkin varsin kelvollista 5,7 %:n kasvua ja ylsi 2,6 miljardiin euroon. Tämä on klassinen esimerkki tilanteesta, jossa alustava luku maalaa yhtiön terveydestä todellisuutta paljon synkemmän kuvan.
Jyrkän tuloslaskun aiheutti puhtaasti rahoitusmarkkinoiden epävakaus – yhtiön nettosijoitustuotot kääntyivät edellisvuoden 80 miljoonan euron voitosta 276 miljoonan euron tappioksi. Sammon varsinainen vakuutusliiketoiminta on kuitenkin erittäin hyvässä vauhdissa, mitä vahvistaa myös se, että johto nosti koko vuoden 2026 vakuutusteknisen tuloksen ennustetta. Sijoittajille tässä on tärkeä opetus: vakuutusyhtiön kohdalla lyhytaikainen sijoitustappio on erotettava vakaasta ja vahvasta ydinliiketoiminnasta.
Rakennusyhtiö YIT:n ensimmäisen vuosineljänneksen tulokset näyttivät liikevoiton drastista 516,7 %:n romahdusta, mikä painoi yhtiön 25 miljoonan euron tappiolle. Liikevaihto laski samaan aikaan 3,4 % eli 373,0 miljoonaan euroon. Vaikka luvut ovat epäilemättä punaisella, tappion todellinen laajuus on kirjanpidollisten tekijöiden vuoksi voimakkaasti korostunut.
Suuren osan eli 24 miljoonaa euroa tästä tappiosta muodosti rahoitusvarojen käyvän arvon negatiivinen muutos, joka on kertaluonteinen paperilla tapahtunut kulu. Tämän kirjanpidollisen vivahteen ei kuitenkaan pitäisi liiaksi rauhoitella sijoittajia. Vaikka tämä poikkeuksellinen kulu jätettäisiin huomioimatta, YIT:n ydinliiketoiminta on edelleen vaikeuksissa, sillä Suomen asuntorakentamisen markkina on jatkuvasti heikko ja yhtiön toimintakulut ovat kasvaneet. Tämä on esimerkki tilanteesta, jossa luvut ovat kyllä keinotekoisen huonoja, mutta myöskään todellinen kuva ei tarjoa vielä suurta lohtua.
Yhteenveto
Tämänpäiväiset esimerkit Helsingin pörssistä todistavat havainnollisesti, ettei sijoituspäätöksiä tulisi koskaan tehdä pelkkien lehdistötiedotteiden otsikoiden perusteella. Fiskarsin ja Postin kohdalla kertaluonteiset tapahtumat peittivät ydinliiketoiminnan heikkouden luoden illuusion vahvasta kasvusta. Sammon ja YIT:n kohdalla taas kirjanpidolliset ja sijoitustappiot muuttivat kuvan visuaalisesti paljon pahemmaksi kuin yhtiöiden todellinen liiketoimintatilanne olisi edellyttänyt. Menestyvän sijoittajan yksi tärkeimmistä taidoista onkin kyky erottaa kertaluonteinen melu yhtiön todellisesta pitkän aikavälin arvosta.
RYTM:n sisältö on tarkoitettu vain tiedoksi, ei taloudelliseksi neuvonnaksi tai suosituksiksi. Olet yksin vastuussa sijoituspäätöksistäsi. Konsultoi aina ammattilaista.